sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Lehtopöllöä kuulemassa

Olin tänään Liedossa lehtopöllöä kuuntelemassa. Se on yksi suosikkilinnuistani. Ihana ääni. Kurkien huudon jälkeen heti paras, jos nyt lintujen ääniä voi verrata keskenään.
 Mutta montako perhosta tässä kuvassa on? Kuivassa rinteessä ei ollut kuin tämä yksi vuorenkilpi, joka oli ahkerassa käytössä.


lauantai 27. huhtikuuta 2019

Pyörän kanssa viilettelyä

Aamu valkeni niin kauniina, että päätin hakea pyörän vajasta ja lähteä kokeilemaan, missä kunnossa olen.
Poikkesin läheiseen metsään, jossa on myös pururata ja talvella hiihtoladut. Laulurastas piti siellä muiden lintujen kanssa upeaa konserttia. Yritin äänittää sitä ensin puhelimella ja sitten kameralla. Tulos: ei mitään. Jokin jäi painamatta. Pitää kai tutkia käyttöohjeita.
 En mielellään likaisi pyörääni, joka syksyllä huollettiin alan liikkeessä superhienoon kuntoon. Ketjut ja takarumpu (tai mikä tämän osan nimi sitten onkaan) vaihdettiin, sillä viime kesänä kaaduin kerran ja takapyörä alkoi heittää. Nyt en mielellään poikkea asfalttiteiltä minnekään. Pyörällä ajaminen on yksi suurimmista iloistani. 

Kotipihassa huomasin, että kuusissa on aivan valtavasti pieniä, punaisia käpyjä. Oravat voivat iloita edessä olevasta hyvästä käpyvuodesta.


keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Voi kukkia

 
Tänään aamulenkillä nautin auringosta ja kukkimaan alkavista tuomista. Kuinka kauan olenkaan odottanut kevättä ja nyt ollaan taas siinä vaiheessa, että kaikki alkaa kukkia yhtä perää niin, ettei perässä enää pysy.



tiistai 23. huhtikuuta 2019

Karhuvuori

Olin eilen kummallisessa ylivirittyneessä tilassa. Tuntui, etten enää tiedä, missä tässä mennään, mikä on hyvää ja mikä on pahaa, mitä kaikkia virheitä sitä onkaan elämän varrella tullut tehtyä, miten selviän käännöstyöstä, jota en saa edes auki, yms. 
Ehdotin miehelle, että lähtisimme Karhuvuorelle, jossa olen ennenkin tuulettanut päätäni. Meiltä sinne ei ole pitkä matka ja välissä on vielä hauska lossimatka. 
Kuvassa vuoren harjalla oleva pieni lähde.
Huutava puu. 


Yritin etsiä tietoa siitä, miksi vuoren laella on hirveästi tällaisia suorakulmaisia kallioleikkauksia. En löytänyt mistään tietoa siitä. Olisiko aikoinaan jäänreuna avannut näitä tasaisia halkeamia?
Vuorella kulkee niin paljon polkuja ristiin rastiin ja maisemat ovat niin yllättävän samanlaisia, että sekosin taas suunnasta, vaikka olen aina kehunut hyvästä suuntavaistostani. Harhailimme sitten hetken sinne ja tänne nauttien auringosta ja pehmeistä mättäistä. 
Tikka ilmeisesti etsinyt toukkia.


Mukavaa jumppaa, kun sai hypellä kiveltä kivelle.


Näköalatornissa, joka on rakennettu entisen ilmavalvontatornin paikalle, nautimme merimaisemista. Ja lopuksi istuimme tässä penkillä kahvia juomassa. Pää oli taas saatu tuuletettua kunnolla.
Lossimatkalla emme nähneet muita kuin tämän yksinäisen isokoskelon ja pari joutsenta. Merimetsojen luodot olivat tyhjiä.



sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

Viikon 17 krapu


Hetki

Pihallamme asuu hiiri. Keskustelut hiirenloukun hankkimisesta ovat jääneet puheen tasolle. Kun aurinko osuu kivikkoon, näen sen taas vilistävän piiloonsa. Harmistun ja ajattelen, että jotain pitää kyllä tehdä. Lintulaudalta pudonneet siemenet ovat houkutelleet sen paikalle. Jos naapurit näkevät sen, saan satikutia lintujen ruokkimisesta.
Kivien alla on kolo. Sinne hiiri puikahti. Nyt se kurkistaa jälleen ulos. Toinenkin hiiri tulee esiin. Se jää istumaan takajaloilleen ja pitää etukäpäliä mahansa päällä. Näyttää aivan kuin sillä olisi esiliina. Rouvahiiri! Se katsoo suoraan minuun. Hyvin ystävällisesti. Kuin toivottaen tervetulleeksi niiden pikkukotiin.
Ehkä niillä on lapsiakin! välähtää mielessäni.
Samassa pihalle ilmestyy valkoinen kissa. Syöksyn ajamaan sen pois.


Poistin edellisen krapun, kun se alkoi vaivata minua itseäni. Tässä tämän viikon krapu. Uudet sanat ovat piha, keskustelu, valkoinen. Lisää krapuja Caran ja SusuPetalin blogeista.

maanantai 8. huhtikuuta 2019

Lumisade

Heräsimme aamulla siihen, että talvi oli palannut. Peipot yrittävät kyllä laulaa niin paljon kuin vain jaksavat. Ehkä ovat jo tottuneet, ettei täällä koskaan kannata odottaa kesää liian aikaisin. Punarinta on kuin pieni pyöreä pallo pomppiessaan lumen seassa.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Viikon 15 krapu

Työtön työnhakija

Olen hakemassa töitä huippumodernista hotellista. Vaatimuksena on ruotsin, englannin ja saksan kielen taito. Hakemuksessa piti mainita, minkä näistä hallitsee parhaiten.
Haastatteluhuoneen ovella olen kääntyä takaisin. Pöydän takana on kolme robottia. Tulinko ehkä väärään paikkaan? Yksi roboteista alkaa puhua yksinkertaista kouluruotsia ja pyytää istuutumaan.
Mitäkö pidän tästä paikasta?
”Jättekiva”.
Seuraavan robotin metallinen englanti on jo vaikeampaa.
Ja kolmas puhuu saksaa, joka on vahvin kieleni. Menen kuitenkin sekaisin. Vastaan välillä englanniksi tai väliin livahtaa ruotsia. Yhtäkkiä en enää saa mitään selvää. Olen vähällä purskahtaa itkuun. Olisiko baijerin murretta? Vai puhuuko robotti lainkaan saksaa?
Nousen ylös ja jätän robotit yksinään molottamaan.



Tämä on 100 sanan viikon 15 krapuni. Tämän viikon sanat hotelli, yksin, itku. Cara ja SusuPetal ylläpitävät tätä kirjoitusketjua.

keskiviikko 3. huhtikuuta 2019

Viikon 14 krapu

Katse

Olimme 16 ja parhaat ystävät. Kulttuuritalo kuhisi ihmisiä. Riitan isä oli saanut meille paikat neljännelle riville. Suosikin päätoimittaja istui suoraan edessämme.
”…bus stops, bus goes”
Hollies lauloi vain muutaman metrin päässä meistä.
”…sweet romance”
Toinen kitaristeista katsoi suoraan minuun. Sydämeni löi ylimääräisen lyönnin.
Elämän merkitys tuntui aukenevan kaikessa kirkkaudessaan.
Joku tönäisi minua.
”Näitsä”, Riitta kuiskasi. ”Se katsoi suoraan minuun.”
Pettymys ja putoaminen kaiken sumentavaan mustasukkaisuuteen. Olin inttämässä vastaan, kun huomasin Riitan säteilevät kasvot. Jostain sain kaivettua hymyn.
Kotimatkalla Riitta tuntui leijuvan pilvissä. Olin harmissani.
”Vitsi, se katsoi sinuun.” Valheellisuus kuristi kurkkuani.
”Pöh”, Riitta tuhahti. ”Juostaan!” Tie pöllysi. Tönimme nauraen toisiamme.


Tämä on 100 sanan viikon 14 krapuni. Tämän viikon sanat ystävyys, pettymys, tie. Cara ja SusuPetal ylläpitävät tätä kirjoitusketjua.