lauantai 27. tammikuuta 2018

Kotoisaa


Meillä on ollut koira, kissoja ja kaneja, mutta nyt ollaan jo vuosia eletty ilman lemmikkejä. Naapureilla on kissoja, joiden vierailu piristää meitäkin aina silloin tällöin. Olisi kyllä ihanaa saada pari pehmoista mirriä nurkkiin pyörimään. Tiedättehän, miten ihmisen äänikin muuttuu kummalliseksi lepertelyksi, kun kissa tavoittelee joulukuusen (tässä joulun alla myrskyn kaataman katajan) palloja. Hassuja otuksia.



Lapsena luin sellaisen sadun (tai olisiko ollut pyhäkoulun kertomus), missä selitettiin kuinka Eevan ja Aatamin jouduttua karkotetuksi paratiisista, jotkut eläimet päättivät seurata ihmistä. Lehmästä, hevosesta, lampaasta, siasta, kanasta ja koirasta ihminen heti huomasi, että niistä olisi hyötyä hänelle.

Mutta entä kissa? Mitä se voisi tarjota ihmiselle? Ihminen oli vähällä torjua sen luotaan. Silloin tammenterho putosi puusta maassa leikkivän lapsen eteen. Kissa hyppäsi oitis tammenterhon kimppuun ja alkoi villisti leikkiä sillä ja sai lapsen nauramaan ihastuneena. Silloin ihminen päätti, että myös kissa saisi olla hänen asumuksessaan. Sen pituinen se.

7 kommenttia:

  1. Hauska satu. Minä en ole koskaan ollut kissa-ihminen. Nykyäänkin naapurin kissat kyllä saavat käydä hiiriä pyydystämässä, muista en piittaa. Ne häiritsevät kesällä siilejä(ni) ja talvella lintuja.

    Tuo on kyllä hauska kuva :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on aina ollut kissoja, jo silloin kun olin lapsi.
      Nyt saavat naapurin kissat pitää hiiret ja myyrät poissa. Mies näki, kuinka naapurin kissa kantoi suussaan isoa myyränmötikkää.

      Poista
    2. Meidän naapurin kissoille oli pienempänä tapana tuoda saalis, siis hiiri tms, ulkorappusille meille lahjaksi. Onneksi lopettivat sen :)

      Poista
    3. Voi, kuinka ystävällistä. Tietysti kovasti kiittelitte. :D

      Sama tapa oli meidän kissoilla. Kaukaa jo kuului tukahtunut mourunta, kun ne tulivat iso vesimyyrä hampaissaan. Tylysti lyötiin aina ovi rassukoiden nenän edessä kiinni. Silmät pyöreinä jäivät loukkaantuneina ihmettelemään, kun ei ruoka kelpaa.

      Poista
  2. Minäkin muistan tuon kertomuksen, mutta en enää muistanut mistä syystä kissa sai jäädä.
    Kissoja on ollut useitakin, mutta tämänhetkiseen elämäntilanteeseen se ei sovi, muuten kyllä huolisin edelleen kissan meille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samassa tilanteessa mekin ollaan. Näin on yksi huoli vähemmän. Nautitaan vain naapurin kissojen vierailuista.

      Poista
  3. Tavattoman hyvin ihminen oivalsi, että ilman muuta kissa mukaan. Minä tykkäisin myös paijata kissaa, vaan en rohkene ottaa, kun reissuan usein ja mihin sen sitten lykkäisin.
    Tyydyn hellimään pojan perheen pikkuista koiraa silloin tällöin.

    VastaaPoista