tiistai 3. lokakuuta 2017

Syksyn kourissa


Mieleni harhailee edelleen jossakin Kamenice-joen varrella. Minun on hirveän vaikeaa tehdä yhtään mitään. Matkavaatteet sain sentään pestyä. Olen kai koukussa matkusteluun ja jännittävissä paikoissa samoamiseen ilman arjen velvoitteita.

Tuon kuvassa olevan hienon taideteoksen löysin täältä oman pururatamme varrelta. Onko lapsi vai aikuinen sen tekijä? Shamaani? Joka tapauksessa todella kaunis. Syksy näyttäisi muutenkin olevan erityisen kaunis, jos vain ei sataisi. Puissa on hienot keltaiset ja punaiset sävyt.

Aloin heti miettiä seuraavaa reissua. Täytyy olla joku päämäärä, joku unelman kohde. En tiedä lähdemmekö enää minnekään, mutta on hauska katsella karttoja ja etsiä tietoa netistä.


4 kommenttia:

  1. Ymmärrän hyvin kaipuusi matkoihin. Minunkin tekisi mieli mutta mies ei ole innostunut pitemmälle lähtemään, joten teemme lyhyitä päivän reissuja kotimaassa.
    Voisin aivan hyvin lähteä reissuun yksinkin, mutta en vaan kertakaikkiaan ole saanut aikaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on sellainen tunne, että jos edessä ei ole mitään, mitä odottaa, pysähdyn ja putoan tyhjyyteen. Yksin en osaa lähteä pidemmälle matkalle.
      Miehen sairastuttua viime talvella, pelkään myös jättää häntä yksin.

      Onneksi hän antaa minun suunnitella rauhassa, aluksi aina tyrmää jääräpäisesti kaikki suunnitelmani, mutta innostuu sitten jossain vaiheessa ja matkalle lähdettyä on paras matkakumppani, mitä voi kuvitella, sopeutuu melkein mihin tahansa, eikä hermostu vastoinkäymisistä.

      Poista
  2. Tuo tunne on varmaan jotain siltä väliltä, että kaipaisi olla edelleen sillä upealla matkalla, josta olet palannut ja toisaalta hyvä tunne siitäkin, että on kotona. Vanha totuus - jos ei koskaan lähde, puuttuu paluukin.
    Pururadalla nyt järjestelet kokemaasi ja haaveilet uudesta.
    MInä en ole matkustajaluonne ollenkaan. Viihdyn vain poluilla ja tuntureilla, siis sen verran matkusta, että muutama sata km pohjoisemmaksi silloin tällöin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta matkalla olo on ihanaa. Mutta perillä matkakohteessa emme koskaan käy museoissa tai kaupunkien ravintoloissa, vaan teemme pitkiä patikkaretkiä metsissä ja luontopoluilla.
      Hyvä tuo sanonta: Jos ei koskaan lähde, puuttuu paluukin.
      Pidän myös tästä: Kaukaa näkee paremmin lähelle.
      Olen monta kertaa kotiin palattuani ajatellut, että kyllä täällä meillä on sentään kaunista ja rauhallista.

      Poista