torstai 27. lokakuuta 2016

Kiikalassa


Eilen aloimme saada tarpeekseen kotona köllöttelystä ja päätimme käyttää sään puolesta lupaavalta näyttävän päivän pieneen patikointiin.

Suuntasimme Kiikalaan ja Iso-Valkeen järvelle. Iso-Valkeen alue kuuluu laajempaan Natura 2000-alueeseen, joka on nimeltään Hyyppärän harjualue.


Kiersimme järven vähän yli kolmessa tunnissa. Se olikin mukava retkikohde. Kirkasvetinen järvi, kaksi siistiä laavua ja kuivat polut. Aurinko paistoi hetken aikaa, mutta vetäytyi sitten taas pilveen. Lämpöasteita +2, merinovilla-kerrastossa tuntui  melkein liian lämpimältä.

Päästiin ainakin flunssan jälkeen hieman taas alkuun.

3 kommenttia:

  1. HIenoja kuvia, Risa! Tosiaan: patikoinnin takia ei tarvi lähteä merta edemmäs kalaan. Useimman suomalaisen kotinurkilta löytyy ainakin pieni patikkapolku - mitä luksusta!
    Kastanjoita ruoka-aineilla brassailua niin kovin rakastava älytön isäni paahtoi uunissa, mutta ne olivat ostotavaraa ja varmaan ehkä eri lajike kuin nämä aiemmin mainitsemasi? Nimittäin: tässä ollaan edelleen :)

    t. Helga

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isäsi oli oikeassa: syötävät kastanjat on Suomessa ostotavaraa.
      Näitä suloisia luontopolkuja metsälampien ja järvien ympäri on Suomessa paljon. Ihana hiljaisuus ja harvoin tulee joku vastaan.

      Nautin kyllä ulkomaillakin patikoinnista. Etsimme aina siellä paikalliset luontopolut.

      Poista
  2. On niin houkuttava polku tuossa harjulla.

    VastaaPoista