keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Hiunpolku


Mies päätti, että kuolemaa on nyt pohdittu tarpeeksi ja nyt täytyy taas reipastua.


Ajoimme Uuteenkaupunkiin, jossa on vielä paljon hymynaamattomia paikkoja (löydetyt kätköt saavat hymynaaman). Otimme kohteeksi 3,5 km pitkän Hiunpolun.


Marraskuun aurinko ryöti matalalla puiden takana.


Kaukana pellolla oli laulujoutsenia. Zoomaamalla sai jonkinlaisen kuvan.


Kun kaikki kätköt oli saatu hymynaamaisiksi, ajoimme vielä rannalle, missä mies uskaltautui uimaan. Minunkin teki mieli. Olinhan päättänyt tänä talvena harrastaa avantouintia. Kärvistelin kuitenkin rannalla ja hämmästelin, miten valo oli jo katoamassa, vaikka kello ei ollut vielä viittäkään.


6 kommenttia:

  1. Nyt on ihana uida kun on niin lämmintä marraskuussa. Avantouintia suosittelen ilman muuta, kokeile ihmeessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avantouinti olisi polvelle varmasti hyväksi. Josko huomenna uskaltaisin? Tämä päivä meni jo tässä kaikkea turhaa tehdessä.

      Poista
  2. ....ja siihen rannalle aurinko tuoli jossa saa nauttia ilta auringosta ja luonto äänistä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä idea. Nyt pitäisi nauttia jokaisesta auringonsäteestä.

      Ja kiitos teille molemmille täällä käynnistä. Ilostuin.

      Poista
  3. Ihastun tekstiisi ja kuviin koko ajan lisää, mitä enemmän luen vanhoja postauksiasi. Olen mielissäni, että löysin tänne, kiitos siitä sinulle.
    Tottakai myös jonkinlainen nostalginen olo tulee sydänalaan, kun näen tuttuja maisemia ja paikkoja nimineen. Lounais-Suomella on aina iso paikka sydämessäni.

    Avantouinti on kiva juttu. Harrastin sitä ennen, nyt ei ole mahdollisuutta ja se kismittää. Syksy on siellä upea, ei täällä pohjoisen porstuassakaan valittamista ole. Pakkasia pitää ja ensilumikin oli, mutta meni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aimarii. Itse juuri mietin, pitäisikö vuokrata mökki pohjoisesta, jotta tänä talvena pääsisi hiihtämään.

      Poista