keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Nummelassa


Olen kai joskus jo kertonutkin, että nuorena hankin laskuvarjohyppääjän lupakirjan, kun muut ajoivat ajokortin. Sen verran siitä oli hyötyä, että tapasin toisen laskuvarjolla hypänneen ja menimme naimisiin.

Hienoa aikaa se oli, emmekä kai paljon ole siitä mieleltämme aikuistuneet. Tai rauhoittuneet. Aina on päästävä jonnekin seikkailemaan. Maanantaina minulla oli työasiaa Vihdin seudulle, joten keksin että voin samalla näyttää miehelle Nummelan lentokentän, jossa myös nuorena ehdin pari kertaa hypätä, ennen kuin tapasin mieheni.



Nummela on purjelentäjien kotikenttä. Arkipäivänä siellä oli hiljaista. Vain yksi moottoripurjekone nousi ilmaan. Nummelanharjulta kiitoradan päästä avautuu kaunis vihtiläismaisema. Alhaalla on Hiidenvesi. Näistä maisemista on löytynyt kivikautisia esineitä sekä 2700 vuotta vanha pronssimiekka. Joka paikassa sitä näköjään kohtaa historiaa.


Ensin ajattelimme käydä Airmotellissa syömässä, mutta tyydyimme sitten kuitenkin vain hakemaan kentän ympäristössä olevat kätköt ja juomaan termarikahvit munkkirinkilän kanssa. Samalla katselimme mopopoikien päristelyä tyhjällä kiitoradalla.

En enää tunnistanut paikkoja, vaikka ne varmasti eivät ole vuosien kuluessa muuttuneet miksikään. Päässä on enää hämäriä muistikuvia toisista hyppääjistä ja yksi aamu, jolloin ajoimme herättyämme läheiseen Hiidenveden kahvilaan aamiaista syömään.

Haikeus täytti mielen. Nyt alkaa olla enemmän muistoja kuin mitä tulevaisuudessa on aikaa.


2 kommenttia:

  1. Kiitos rakkaus uutisestanne oli varmaan kiva käydä katsomassa nuoruuden Nummela.
    Nuorena 19 v ikäsenä kuljin jalan ja motskarilla Nummelan ympäristössä mm. Vesikansan tienristeys oli tuttua seutua.
    Nummelan purjelentokenttä oli suosittu kävelymaasto jota saatoin kiertää jalkasin ympäri 1970-80 luvulla.
    Seurustelin erään Ullan kanssa joka oli kotoisin Vihdin Jokikunnasta ja hänen kesäduuninsa oli PA:n Lasten kesäsiirtola Nummelassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi Lauri tästä. Lentokentän maasto on vieläkin näköjään suosittu lenkkeilymaasto. Ja mukavia neulaspolkuja risteili sinne ja tänne ja ihania mustikkapaikkoja.
      Olemme siis olleet molemmat tuossa 1970 -1980 luvun kieppeillä Nummelassa. Vesikansan tienristeyksen ohi ajoimme mekin nyt. Nummelasta jatkoimme matkaa Hämeenlinnan tietä ja käännyimme sitten Otalammelle menevälle tielle. Paljon oli historiallisia paikkoja.
      Harmitti, ettemme ehtineet Nurmijärvelle Aleksis Kiven kotitaloa katsomaan.

      Poista