perjantai 8. marraskuuta 2013

Syvällä marraskuussa


Tämä on Tampereen Messukylän kirkko. Isäni ja osa sukuani on haudattu tänne. Minua liikuttaa yhä, että isä, jonka tosin opin tuntemaan vasta yli nelikymppisenä, oli eläessään ylpeä siitä, että hänen hautansa tulisi olemaan samalla hautausmaalla kuin ainoan kirjailijan, jonka kaikki teokset hän oli lukenut, eli Kalle Päätalon.


Kuljen läpi hautausmaan ja huomaan myös lasten hautoja. Marraskuun alakulo valuu kaikkialle. Kirkon suntio kertoo, että nämä reiät seinissä ovat peräisin kansalaissodan ajoilta, jolloin on paukutettu pyssyillä suoraan kirkon seiniin.


Sitten takaisin kotia kohti ja harmaatakin harmaamalle maantielle.


Sade pieksee auton ikkunoihin. Värit ovat vähissä. Loppumatkasta hieman selkenee, mutta iltapäivällä kahden maissa on silti näin pimeää.

Hyvää isänpäivää kaikille isille.



3 kommenttia:

  1. On tuttu kirkko. Aikoinaan Tampereella asuessani fillaroin kirkon ohi lukuisat kerrat töihin ja/tai yliopistolle. Päätalon talokin on siinä ihan lähellä Kirvestiellä. Tai nykyään se on jo uusilla omistajilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti vielä mainita, että sisällä kirkossa olen käynyt kahdesti, häissä. Silloin kun oli Päätalon hautajaiset koko seutu oli täynnä ihmisiä katsomassa.

      Poista
  2. Kiinnostavaa kuulla. Tampere on minulle aivan vieras kaupunki. Joudumme aina ajamaan siellä navigaattorin kanssa.
    Kalle Päätalo oli kai juuri kuollut, kun isäni näytti meille hänen hautaansa. Eipä hän silloin vielä tiennyt, että kuolisi itse vain paria kuukautta ennen kuin Päätalon vaimo.

    VastaaPoista