perjantai 13. syyskuuta 2013

Ensimmäinen neljännes


Kuvasin eilen kuuta, joka kalenterin mukaan on nyt saavuttanut ensimmäisen neljänneksen.

10 kommenttia:

  1. Palaan tuohon edelliseen kirjoitukseesi. Isojärven kansallispuisto on aivan mahdottoman hieno paikka. Teimme reilun 10 kilometrin kierroksen, en muista varmasti, mutta joku Vahderjärven kierros tai vastaava. Suosittelen.
    Eikä täällä meiltä ole Kuhmoisiin kovin pitkä ajella, siellähän tuo puisto on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän käynnistä on jokunen vuosi aikaa, koska digikuvia ei reissulta ole.

      Poista
    2. Olette kanssa ehtineet kiertää monet luonnonpuistot. Tuossa Kuhmoisen tien puolella näyttäisi olevan Heretty-niminen parkkipaikka ja sieltä on tosiaan reitti Vahterjärvelle ja matkaa on merkitty olevan 11 km. Sen reitin varmaan kierrämme. Toivottavasti ei ole hirveän suuria nousuja.

      Poista
    3. Kuulostaa tutulta, se oli varmaan tuo reissu se meidänkin. Yhtään en muista, että kovia nousuja olisi ollut, mutta ei kannata minun muistiin luottaa;)

      Poista
    4. Sinä olet minua nuorempikin, joten ehkä menit nousut ylös noin vain. Sen kyllä opin Repoveden retkeltä, että kannattaa varata jotain hiilihydraattipitoista mukaan, jotta ei ihan väsähdä.

      Poista
    5. Enpä tiedä nuoremmuudesta - pian tulee kutosella alkava vuosikymmen.
      Eikös ihminen ole sen ikäinen kuin tuntee olevansa, vaivat vain yleensä muistuttavat, harmi...

      Poista
    6. Minulla kutonen napsahti juuri päälle. Joskus vain tuntee itsensä hirveän vanhaksi ja joskus taas tuntee olevansa ihan se sama 17-vuotias tyttö, joka aikoinaan oli.

      Poista
    7. Aattelen niin, että iässäni ovat kaikki ne iät, jotka olen elänyt. Olen samanaikaisesti melkein viisikymppinen, parivuotias, teini ja nuori aikuinen. Jotenkin se on terapeuttista ja oma itse on sillä lailla ajateltuna kokonaisempi. Helpottaa heikkoina ja vahvoina hetkinä ja tuo lohtua kokea kaikki ikänsä. Siinä mielessä ollaan etuoikeutettuja parivuotiaaseen ja kymmenvuotiaaseen nähden, että on enemmän puolia itsessä.

      Poista
    8. Bartholo: viisaasti ajateltu, noinhan se elämä on. Kyllä olen monesti myös ollut tyytyväinen, että elämänkokemusta on jo takana, jaksaa tyynemmin monet asiat ottaa.

      Risa: me ollaan melkein samanikäisiä.

      Poista
    9. Kyllähän sitä tosiaan toisinaan taantuu lapsenkin tasolle. Tietynlaisia vanhempia naisia tulee vieläkin pidettyä sellaisina auktoriteetti-hahmoina, joita hieman pelkääkin. Muuttuu itse siksi kiltisti pikkutytöksi, joka kerran oli eikä uskalla sanoa vastaan.

      Hyvä ikä tämä kutos-ikä, voin vakuuttaa, Rantakasvi. :)

      Poista