lauantai 6. heinäkuuta 2013

Sturm und Drang


Etsin tähän sopivaa ruusu-runoa, mutta en löytänyt mitään tarpeeksi fiiniä, vaikka kävin strum und drangit ja kotimaiset runoilijat läpi. Kaikki tämä siksi, että rakkaat ystäväni ovat viime aikoina pommittaneet minua kulttuurisella tiedollaan, filosofioillaan ja tivaamisellaan, mitä mieltä olen siitä ja tästä teoriasta, runosta, mielipiteestä, historian henkilöstä, nähtävyydestä... siis apua! Alan olla niin pitkällä, etten ole yhtään mitään mieltä mistään. Mieluiten vain istuisin ja toljottaisin tyhjyyteen.

Olisin kuitenkin halunnut tähän kulttuuria puhkuvan runon, jolla antaa teille sen vaikutelman, että tiedän kaikenlaista fiiniä ja fiksua. Mutta jostain syystä useissa runoissa ruususta oli heti kuolema ja kuihtuminen mukana. Sellaista en halunnut.

Vaikka tottahan se tietysti on. Minäkin ilostun joka aamu, että tämä ihana kanadalainen puistoruusuni kukkii yhä, vaikka tiedän, että aika rientää, kesä kallistuu syksyyn ja niin edelleen.

Ruusuista viikonloppua.

2 kommenttia:

  1. Hehkeän värinen on ruususi, ilman runoakin melkein tuoksun voi tuntea;)

    VastaaPoista
  2. Itseasiassa ne eivät tuoksu. Ovat vain silmän ilona.

    VastaaPoista