tiistai 2. heinäkuuta 2013

Elämä on kaunista


Tämän tunteen sain, kun luin erästä blogia. Mutta sellaistahan elämä on. Viime päivinä vain on tuntunut, etten ehdi tehdä kaikkea, mitä tarvitsisi. Tyttärentytär, tuo maailman suloisin tyttö tietenkin, on ollut meillä, kun hoitopaikka on kiinni ja vanhemmat vielä töissä.

Meidän hiljainen arkemme on yhtäkkiä ollut täynnä ääntä, liikettä, ihastuneita huutoja, pienten jalkojen töminää, huutoja: mummo, mummo... opa, opa...

Ja mummo ja opa ovat tietenkin juosseet aina heti katsomaan ja täyttämään kaikki toiveet. Melkein kaikki. On käyty muumimaailmat, syöty ravintolassa, polskutettu, juostu auringon paahtamia hiekkateitä, kerätty niittykukkia, ruokittu lintuja, leivottu, luettu kirjoja, piirretty, ostettu viisi kilo mansikoita ja sotkettu koko huusholli sekaisin. Mummo on huomannut, ettei osaa pienten lasten kanssa enää muuta kuin ihastella elämän ihmettä.

Töitäkin pitäisi tehdä, niitä on rästissä. On kai jotakin muuta, mitä pitäisi tehdä, mutta mummo ei juuri nyt muista, mitä se oli. Tuskin mitään tärkeää.

6 kommenttia:

  1. Tyttärentytär...suloista♥

    Etkö sinä ole sitten oma, kun isoisä on opa. Paras ystäväni tulee syksyllä 43 vuotiaana isoäidiksi ja hän keksi, että aikoo olla oma, kun ostin Saksasta sen pinkin paidan vauvalle ja siinä lukee se juttu saksaksi, että 'oma on enkelini'.

    Meidän kummipoika, 8 vee, on tulossa meille vain kolmeksi päiväksi, mutta me olemme sen jälkeen aika poikki. Onkohan tottumus lapsiin tavallaan kadonnut...Ennen sitä jaksoi mitä vain.

    Mukavia hetkiä lapsenlapsesi kanssa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se vain jotenkin luiskahti niin, että minusta tuli Mummo, kun toiset isovanhemmat halusivat olla Mamma ja Pappa ja mies on tietenkin Opa. Ehkä siitä, että oma äitini ja isoäitini olivat kaikki mummoja.

      Kyllä mekin ollaan joka ilta oltu ihan poikki. Tänään on onneksi vapaapäivä, eli lapsenlapsi meni kahdeksi päivää Mamman ja Papan luokse.

      Poista
  2. Teillä on tosiaan ollut hengästymiseen asti tekemistä. Muistan kun aikoinaan kummilapsia lomalla viikko hoidettiin. Kyllä se oli hienoa, mutta väsymys tuli samaan aikaan kun lapset meni nukkumaan. Ja siitä on sentään jo yli 10 vuotta, nyt ovat jo aikuisia;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luontoäiti on kai sen niin järjestänyt, että nuorena jaksaa pikkulasten kanssa vuorokaudet ympäriinsä ja seitsemän päivää viikossa, mutta mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän täytyy välillä saada vetää henkeä. :)

      Poista
  3. Noin ne pienet ihmiset saa mummon ja papan päät sekasin ja kiedottuu ne pikkusormesa ympärille, täälläkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi mummot ja papat saavat olla vähän sekaisin ja hömpöttää pienten kanssa. :)

      Poista