torstai 4. huhtikuuta 2013

Yrjön Kokon linnut ja kevät


Tänä aamuna tuuli kääntyi viimeinkin puhaltamaan etelästäpäin. Pystyin vaivoin keskittymään töihini. Iltapäivällä lähdimmekin sitten katsomaan, olisiko se tuonut mukanaan laulujoutsenia. Emmekä joutuneet pettymään tällä kertaa.


Ensimmäisellä pellolla näimme kaksi laulujoutsenta, joita varikset näyttivät yrittävän kiusata. Joutsenet eivät välittäneet mokomista vaakkujista mitään.
Seuraavalla pellolla oli metsähanhia ja viimein paikalla, jossa on takuuvarmasti aina ensimmäiset muuttomatkalta palaavat joutsenet ja hanhet, oli pari aikuista laulujoutsenta ja muutama vielä rusehtava poikanen. Emme jääneet niitä kuvaamaan. Näppäsin vain auton ikkunasta pari kuvaa. Halusimme jättää ne rauhaan.


Heti taas ajattelin Yrjö Kokkoa ja ajattelin, että hänen pitäisi nähdä tämä. Ajelimme Korvensuulle asti ja ihastelimme Laajokea, joka vähitellen alkaa päästä jäätaakastaan, samalla kun haimme sieltä yhden geokätkön.


Ja tässä ensimmäiset leskenlehdet paikalla, joka kesällä on täynnä mäkitervakkoja, kissankelloja ja päivänkakkaroita. Nyt vielä ei kukaan voita leskenlehtiä kauneudessa.


4 kommenttia:

  1. Tätä päiväkirjaa lähemmäs leskenlehtiä en ole vielä itse päässyt. Kiitos tästä, näyttää hyvältä... ja laulujoutsenet... Kyllä kesän kelpaa tulla sittenkin, vaikka kevättalvi onkin ollut taivaallinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maaliskuu oli varmasti paras koko elämässäni. Lunta ja aurinkoa. Mutta vuodenkiertoa on aina yhtä ihanaa seurata. Terveisiä teille kolmelle!

      Poista
  2. Mies oli eilen nähnyt ensimmäiset joutsenet jo täällä Porin pohjoisosissa. Mökkijärvemme seuduilla niitä majailee. Viime syksynä näin niitä useammankin. En ole ymmärtänyt ennen, kuinka kova ääni syntyy, kun joutsen räpiköi pieneltä järveltä yläilmoihin. Nousumatkakin on yllättävän pitkä.
    Leskenlehtiin on vielä pitkä matka, yli puolen metrin kinokset...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, niin pitkällä jo. On se ihmeellinen tuo lintujen muuttovietti.

      Poista