keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Lintuja ja sinivuokkoja


Ruissalon kansallispuisto on ollut minulle aina yksi ihanimmista paikoista käydä katsomassa kevään tuloa tai syksyn viimeisiä haikeita hetkiä. Tänään bongailimme parin geokätkön lisäksi koko kevään tuhlailevaa runsautta:


Naakat olivat aloittaneet pesäkolojen valloituksen sadoissa vanhoissa lahopuissa. Peipot lauloivat täysin rinnoin ja olin kuulevinani myös satakielen äänen. Tästä olen taittanut peistä monen kanssa, kun heidän mielestään kyseessä on laulurastas. Tässä kuitenkin todistus siitä, että Ruissalossa on satakieliä.


Telkkäpariskunta ui jäälohkareiden seassa. Ja taivaalla kaarteli merikotkapariskunta. Muistin Helsingin eläintarhassa olevia merikotkia ja tulin surulliseksi niiden takia. Ne tuijottavat ahtaassa häkissään merelle eivätkä koskaan pääse tuulen mukana korkealle sineen niin kuin nämä vapaat linnut.


Västäräkkejä oli vaikka kuinka paljon. Ilmeisesti nyt on enää vähäsen kesään. Poikkesimme Honkatupaan juomaan kahvit. Se oli ääriään myöten täynnä eläkeläisten näköistä porukkaa. Sovimme siis hyvin joukkoon.


Sinivuokkoja oli jo paljon, mutta edellisistä keväistä tiedän, että paras aika on niiden suhteen vielä edessä.

2 kommenttia:

  1. Näyttää mukavalta paikalta. Minulla on vielä käymättä koko Ruissalon kansallispuisto.
    Täällä en ole vieläkään nähnyt västäräkkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helsingin sukulaiseni sanoi, ettei ymmärrä, mikä siinä Ruissalossa niin hienoa muka on.

      Kannattaa kuitenkin tutustua, jos ei välttämättä halua nähdä suuria monumentteja, vaan tykkää vain kulkea linnunlaulua kuunnellen ja meren tuoksua haistellen.

      Poista